Globaali tasa-arvo - taidekokoelma Väreessä

Kirsi Kaulanen «Lumen» 2018 (Image: Mikko Raskinen)

Taide antaa meille mahdollisuuden ajatella uusiksi kaikki tietämisen ja tekemisen muodot. Mahdollisuus kokea loistavaa taidetta tiloissamme – saada päivittäin tämä mahdollisuus ajatella kaikki uusiksi – on etuoikeus.

Aalto-yliopiston strategian keskeisiä tavoitteita on yhteiskunnan uudistaminen taiteen, luovuuden ja muotoilun avulla. Itsemme ymmärtäminen, näkemyksemme muista, tulevaisuuden kehittäminen ja yhteiskunnan uudistaminen perustuvat tutkimiselle, tutkimukselle ja kokeilulle, mielikuvitukselle ja oivaltamiselle.

Taide antaa meille mahdollisuuden ajatella uusiksi kaikki tietämisen ja tekemisen muodot. Mahdollisuus kokea loistavaa taidetta tiloissamme – saada päivittäin tämä mahdollisuus ajatella kaikki uusiksi – on etuoikeus. On myös suuri sitoumus Aalto-yliopistolta varmistaa, että meillä kaikilla on taidetta saatavilla, että pystymme saamaan erilaisia näkemyksiä ja omaksumaan erilaisia järkeilyn ja maailman kokemisen tapoja. Aalto on Suomen ensimmäinen yliopisto, jossa osoitetaan tietty prosenttiosuus taideperiaatteelle. Se tarkoittaa, että rakennushankkeen kustannuksista noin yksi prosentti osoitetaan taidehankintoihin.

Uusi Väre-rakennuksemme, taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun koti, on ensimmäinen uusi rakennushanke, jossa Aalto-yliopisto soveltaa tätä periaatetta. Kukin yksittäinen Väreen taideteos muistuttaa meitä taiteen mahdista ja kyvystä tutkia ja paljastaa erilaisia sosiokulttuurisia ilmiöitä ja luonnonilmiöitä ympäristöissämme. Taiteellinen konsepti, Global Equality, näkyy eri taidemuodoissa, materiaaleissa, tekniikoissa ja perinteissä sekä niiden avulla monista erilaisista taustoista ja ympäristöistä tulevien taiteilijoiden esittämänä. Taideteokset antavat siten meille kaikille mahdollisuuden kokea tietty aihe eri näkökulmista. Toivon, että ne myös kannustavat ajattelemaan ympäröivää maailmaa uusiksi ja omaksumaan mielikuvituksen, intuition ja kriittisen tutkimisen jokapäiväisessä elämässä.

Anna Valtonen
Professori, Aalto-yliopisto

Sasha Huber «Shooting Stars Series - Malala Yousafzai (1997, Pakistan–)»

Globaali tasa-arvo

Kansainvälisyys taiteessa voidaan nähdä historiallisena faktana. Viime vuosikymmenien globaali nomadi liikkuvuus tutkimuksessa ja opetuksessa on kasvanut, mikä kytkeytyy uusien identiteettien luomiseen. Yliopistoon sijoitettu julkinen taide voi tarjota näkökulmia ja mahdollisuuksia globaalin identiteetin rakentamiselle. Väre rakennuksen ”Globaali tasa-arvo” -julkisen taiteen teema juhlistaa Taiteen, suunnittelun ja arkkitehtuurin korkeakoulun kansainvälisyyttä. Samalla nousee esille suomalaisen demokratian arvo, joka hyväksyy ja korostaa erilaisuuden arvostamista. 

Väreen taidekokoelmien taiteilijoissa on miehiä ja naisia, taiteilijoita, joilla on pitkä ura ja uusia kykyjä. Kaikilla taiteilijoilla on kytkös Aalto-yliopistoon, joko alumneina, opiskelijoina tai entisinä professoreina. Taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin kontekstissa julkinen taide altistuu ympäristössään jatkuvalle kriittiselle ajattelulle niin opiskelun kuin tutkimuksen saralla. Väreessä olevat taideteokset innostavat ja aktivoivat taiteellista ja luovaa ajattelua monilla tavoilla, kuitenkin jättäen runsaasti tilaa väliaikaisille näyttelyille ja tapahtumille. 

Kokoelman taideteokset on valittu osallistamalla, yhdessä luomalla ja kuratoimalla. Kokonaisuutta varten järjestettiin kaksi taidekilpailua: avoin ”Wall-Art” opiskelijakilpailu ja kutsutaidekilpailu. Opiskelijakilpailun voittajaksi valikoitui  Gloria Lauterbachin
 “Kreutzstrasse” -teos, joka sijoittuu ulkomuuriin. Kutsutaidekilpailussa valittiin kaksi voittajaa: Grönlund-Nisunen taiteilijaparin “Insight” ja Kirsi Kaulasen “Lumen”. Projektihuoneiden taide kuratoitiin henkilökunnalta ja opiskelijoilta tulleiden ehdotusten ja keskustelujen pohjalta. 

”Globaali tasa-arvo” -julkisen taiteen teeman avulla taideteoksissa käsietllään isoja kysymyksiä kuten muutoksen pelkoa, seksuaalisuutta, ilmastonmuutosta ja pakolaiskysymyksiä. Taideteoksissa näkyy materiaalien ja tekniikoiden moninaisuus, joka reflektoi Taiteen, suunnittelun ja arkkitehtuurin korkeakoulun eri aloja. Taideteokset esittävät kysymyksiä koskien moninaisuutta, kuitenkin ehdottaen ajatusta siitä miten olemme kaikki samaa ja yhteydessä toisiimme. Väreen julkisen taiteen kokoelmassa on myös kriittisiä aiheita, jotka saattavat olla kivuliaita tai ongelmallisia, kuten eläinten oikeudet. Rakentavan kriittisen keskustelun vahvistaminen, samoin kuin uusien ratkaisujen löytäminen ovat yliopiston toiminnan keskiössä. 

Julkisen taiteen esittämisen osana Väreen tiloja ajatuksena on luoda jännittävä ja kestävä ympäristö, kuitenkin jättäen tarpeeksi tilaa näyttelyille ja tapahtumille. Tämä on erityisen tärkeää korkeakoulussa, joka tuottaa näyttelyitä. Taideteokset kannustavat aaltolaisia ja vierailijoita tutustumaan taideteoksiin tarkemmin. Ole rohkea ja tutki tarkemmin. Kaikki ei ole sitä, miltä ensi silmäyksellä vaikuttaa!

Outi Turpeinen, taidekoordinaattori/Aalto-yliopisto

Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen: Insight (2018)
Taiteen kutsukilpailun voittaja.

Insight tarjoaa katselijoille jatkuvasti vaihtuvia näkökulmia ja korostaa sitä, miten yhteinen ympäristömme voidaan nähdä eri tavoin eikä mikään tapa ole sellaisenaan toista parempi. Teos vie huomion pois itsestä ja heijastaa sen sijaan kaikkia ympärillä olevia toimia ja ihmisiä.
Opiskelijat ja opettajat nähdään yhdenvertaisesti olennaisena osana kokonaisuutta riippumatta heidän ammatillisesta asemastaan, kansalaisuudestaan, rodustaan tai sukupuolestaan. Toisinaan tämä teoksen yhteisöllinen näkökulma tiivistyy, kun katselija näkee välähdyksen itsestä muiden joukossa.
Visuaalisesti kevyt ja jatkuvasti muuttuva taideteos on jatkuvassa vuoropuhelussa ympäröivän arkkitehtuurin kanssa, ja se tarjoaa hienostuneen vastakohdan tilaa hallitsevalla veistosmaiselle yhdestä kappaleesta muodostuvalle portaikolle. Pystysuorat peilit pyörivät hitaasti, ja ympäröivän tilan liikkuvat heijastumat luovat surrealistisen lineaarisen ilmiön kimppumaisen tilan tyhjyydessä. Aurinkoisina päivinä teos luo hitaasti liikkuvia lineaarisia heijastumia sitä ympäröiviin avoimiin käytäviin.

Tommi Grönlund - Petteri Nisunen «Insight» 2018 (Image: Mikko Raskinen)
Kirsi Kaulanen «Lumen» 2018 (Image: Mikko Raskinen)

Kirsi Kaulanen: Lumen (2018)
Taiteen kutsukilpailun voittaja.

Lumen yhdistää kovan teknologian luontoon ja naisellisuuteen. Paikkasidonnainen taideteos leikittelee arkkitehtonisen tilan kanssa ulottumalla lattiasta kattoon ja lisäämällä koristeita tilan suoriin linjoihin. Teos viittaa suomalaisen mytologian Sampoon, joka on taivasta kannatteleva kirjokansi.
Lumen on myös valon yksikkö, ja Väreessä Lumen heijastaa ympäristöään. Taideteoksessa myös käsitellään ihmisten ja luonnon välistä suhdetta. Siinä on yli 150 erilaista laserleikattua uhanalaisten lajien kukkaa ympäri maailmaa. Kasvit muodostavat polkuja veistoksen pinnalle. Merijuolavehnä oli inspiraationa teoksen juurikuvioille. Ne muistuttavat kunkin hetken ainutlaatuisuudesta. Biologien mukaan puiden juuret yhdistyvät toisiinsa.

Tuotantoryhmä: Laserle Oy, Timo Luukkonen Tmi, Pentti Nyholm
 

Gloria Lauterbach «Kreutzstrasse» 2018 (IMage: Mikko Raskinen)

Gloria Lauterbach: Kreutzstrasse (2018)
Opiskelijoiden seinätaidekilpailun voittaja.

Kreutzstrasse on jäljennös kuparikaton osasta, jonka ankara myrsky repi irti kirkosta Sveitsin Zürichissa vuonna 2015. Uudessa Väre-rakennuksessa on luotu uudelleen katon jäännökset sekä siihen kietoutunut koivu. Katto on tehty perinteisillä katonvalmistustekniikoilla, jotka taiteilija on oppinut isoisältään.

Teoksella halutaan nostaa esiin kysymys mahdollisuudesta voimien ja tapahtumien siirtämiseen, niiden ottamiseen pois alkuperäisestä ympäristöstään, jotta niistä voidaan muodostaa yleinen kokemus, ja korostetaan, että olemassaolomme on toisiin kietoutunutta, elämistä verkoissa. Teoksen on määrä olla paikallaan 5–7 vuotta, ja se on osa Lauterbachin tohtorinväitöskirjaa. Sellaisena siitä tulee myös julkinen laboratorio.
 

Vidha Saumya, Usefulness from the series, 'Purdah', 2007

Yliopisto tuo maailman yhteen houstaamalla kohtauksia

Digitaalinen maailma ja globaalit yhteisöt kommunikoivat internetin ja sosiaalisen median välityksellä. Trendinä on muuttaa pois megakaupungeista, jossa asumisen hinta on ylittänyt sietokyvyn. Silti näyttää siltä, että erilaiset alakulttuurit, verkostot ja alustat kytkeytyvät tiettyihin geograafisiin paikkoihin. 

Se mitä ihmiset ovat käsittäneet maailmaksi on muuttunut eri aikoina. Oman aikakautemme ihmiset saattavat olla ensimmäisiä, jotka kokevat jakavansa saman tilan eri puolilla maapalloa. Esimerkiksi ”Cusco” (Inkojen maailman keskus), 1800-luvun Pariisi tai Edo (historiallinen Tokio) olivat aikansa keskuspaikkoja. Tänä päivänä me tiedämme (tai ainakin meidän pitäisi tietää), että se mikä puuttuu NewYorkista löytyy Mumbaista tai mikä puuttuu Shanghaista löytyy Accrasta. 

Korkeakoulutus on aina ollut tärkeässä roolissa romuttamassa älyllisiä ja taiteellisia tapahtumapaikkoja. Opiskelijat ovat tehneet muutoksia yliopistoissa tuomalla mukaan omat agendansa ja historiansa. He ovat jättäneet jälkensä. Tällä tavoin yliopistot ovat luoneet omia kohtauspaikkoja. Ja mitä enemmän ne ovat kansainvälisiä, sitä enemmän ne muodostavat maailman pienoiskoossa, ja tietysti, meidän jaetun tulevaisuuden. 

Vidha Saumyan kriittiset taideteokset naiseuden nautinnoista ja sukupuolirooleista matkasiavt pitkän matkan Mumbaista Espooseen, esittäen täällä terävän, runollisen ja intohimoisen tavan piirtää. Tuomalla visualisoidun ja ongelmallisen ruumiin lähemmäksi katsojaa, taiteilija kutsuu jokaista kyseenalaistamaan omia roolikäsityksiään ja monimutkaisia ruumiillisia reaktioita. 

Katsomalla maailmaa uudella tavalla liittyy myös muihin Väreessä esillä oleviin taiteilijoihin. Esimerkiksi Sveitsissä syntynyt taiteilija Sasha Huber on omistautunut kyseenalaistamaan eurooppalaisia monumentteja ja sankareita. Nitomalla tehdyt ”maalaukset” luovat väkivaltaisen tunnelman, jossa samaan aikaan ihmisoikeuksien historia esittäytyy sympaattisena ja arvokkaana. Huber ja Saumya ja muutkin taiteilijat Väreessä,  jättävät edistyksellisen jäljen taiteesta ja kulttuurista kampukselle esittämällä vaihtoehtoisia maailmoja. 

Kulttuurinen ja poliittinen moninaisuus, jota Väreen taideteokset edustavat, todistavat haasteista ja mahdollisuuksista, mitä tämän päivän akateemiset keskukset kohtaavat. Meillä on paljon jaettavaa, mutta paljon muuta ei voi ottaa itsestäänselvyytenä. Alati vaihtuvan kansainvälisen henkilökunnan pitää tunnistaa oma roolinsa isäntinä ja emäntinä. Miten luoda alati vaihtuva tila, jossa yllättävät näkemisen tavat maailman katsomiselle ovat läsnä? Miten käsitellä väistämättömiä törmäyksiä? Miten ohjailla keskustelua?

Italian renessanssi aikaiset kaupungit oli tarkoitettu mallikaupungeiksi. Ehkä samalla tavoilla voidaan ajatella kampuksista? Vaikka ne ovat nuorten ja rohkeiden (ja osittain etuoikeutettujen) keskuksia, samalla niiden pitää pysyä taloudellisesti saavutettavina. Esittämällä alumnien taidetta voidaan juhlistaa yliopistojen ja kampusten perinnettä olla tapahtumapaikkoja ja minikaupunkeja (tai maailman kyliä). 

Max  Ryynänen, lehtori, Aalto-yliopisto