Life 1.5 virtual exhibition - text on white, fragmented background, with Designs for a Cooler Planet logo.
Tapahtuman visuaalinen ilme: Milja Komulainen & Hares Bassil

Elämä 1.5

Yksilöllisiä luomuksia kertakäyttöisen massan sijaan.

Experimental building material blocks on top of each other.
Building blocks of a better future tutkii hiilineutraalin asumisen ja rakentamisen mahdollisuuksia. Kuva: Anne Kinnunen

Oletko koskaan ajatellut, että jokaisella puulla, rakennuksella, vaatekappaleella ja jopa ruoka-annoksella on oma elämänsä, oma yksilöllinen jalanjälkensä ja tarinansa?

Aiemmat sukupolvet vaalivat paitsi omaisuuttaan, myös luonnonvaroja. Heidän jalanjäljissään meidänkin tulisi jälleen oppia pitämään parempaa huolta ympäristöstämme ja resursseistamme, ja nähdä ne yksilöinä sieluttoman massan sijaan.

Koe Elämä 1.5 ja lujittunut luontosuhteemme tutkijoidemme, muotoilijoidemme sekä yrittäjäyhteisömme silmin.

Tervetuloa tutustumaan kaikkiin yli 20 projektiin Väreeseen, Otaniemeen

8.9. – 12.10.2022

LUE LISÄÄ ELÄMÄ 1.5 -NÄYTTELYISTÄ

White coral structure prototype on black background.
Megan McGlynnin Intension koostuu luonnon materiaalien ja muotojen kokeiluista. Kuva: Megan McGlynn

Muusana luonto

Voimme oppia luonnolta ja antaa sen luotsata meitä kohti parempaa tulevaisuutta.

Luontoa hiotumpaa kokonaisuutta saa etsiä.

Se on käytännöllinen, järjestelmällinen ja resurssiviisas. Kaikilla ekosysteemin jäsenillä on oma tärkeä roolinsa, ja se mikä vaikuttaa yhteen, vaikuttaa kaikkiin. Kaikki on jatkuvassa liikkeessä, alati kehittyvää.

Kuvittele, mitä kaikkea voisimme siltä oppia.

White material and texture samples resembling a mushroom on a black background.
Kukin Intension -projektin esineistä on tehty nanoselluloosasta, joka kuivuessaan muotoutuu aina uniikiksi. Koon, muodon ja kaarteiden vaihtelu muistuttaa luonnon monimuotoisuudesta. Kuva: Megan McGlynn

Luontoa hiotumpaa kokonaisuutta saa etsiä.

Se on käytännöllinen, järjestelmällinen ja resurssiviisas. Kaikilla ekosysteemin jäsenillä on oma tärkeä roolinsa, ja se mikä vaikuttaa yhteen, vaikuttaa kaikkiin. Kaikki on jatkuvassa liikkeessä, alati kehittyvää.

Kuvittele, mitä kaikkea voisimme siltä oppia.

Second Nature by CHEMARTS nostaa esille prototyyppejä niin biomateriaaleista, rakenteellisista kokeiluista kuin luonnonväreistäkin. Opiskelijoiden, henkilökunnan sekä alumnien projektit yhdistävät muotoilua ja materiaalitutkimusta, suurimpana innoittajanaan luonto.

Second Nature by CHEMARTS
PROJEKTIN SIVUILLE

Soap project samples on white background.
Sonja Dallynin and Anastasiya Grachovan saippuaprojektissa hyödynnetään luonnostaan antibakteerista kuusenkuoriuutetta. Kuva: Esa Kapila

Second Nature by CHEMARTS nostaa esille prototyyppejä niin biomateriaaleista, rakenteellisista kokeiluista kuin luonnonväreistäkin. Opiskelijoiden, henkilökunnan sekä alumnien projektit yhdistävät muotoilua ja materiaalitutkimusta, suurimpana innoittajanaan luonto.

Second Nature by CHEMARTS
PROJEKTIN SIVUILLE

Butterfly sitting on a flower.
Elina Koivisto ja Maiju Suomi lähestyvät luontosuhteemme uudistamista arkkitehtuurin kautta. Kuva: Anne Kinnunen

Monimuotoisen luonnon puolesta

Luonto toivotetaan avosylin tervetulleeksi takaisin tiiviisti asutettuihin kaupunkeihin.

Clay brick building in the middle of growing plants in an urban environment.
Alusta on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Kaikki, rakennusmateriaaleista kasveihin, on valittu erityisesti muunlajisten vierailijoiden etu edellä. Kuva: Maiju Suomi

Miten rikkoa ristiriita luonnon ja ihmisten välillä arkkitehtuurin keinoin? Alusta paviljonki on virkistävä keidas hektisen kaupunkitilan keskellä, ja tarjoaa kohtaamispaikan ihmisille ja muunlajisille eläimille.

Rakenteellisella ja toiminnallisella tasoilla, arkkitehtuurin tulisi pyrkiä suojelemaan ja parantamaan luonnonympäristön tilaa.

Ollakseen lisäksi kulttuurisesti vaikuttavaa, ympäristötietoisen arkkitehtuurin täytyy välittää merkityksiä myös esteettisen kokemuksen kautta.

People watching movie outdoors in Alusta at night.
Alusta tarjoaa paikan ympäristökeskustelulle, niin konkreettisena paikkana kuin siellä järjestettävien tapahtumienkin kautta. Kuva: Anne Kinnunen

Alusta paviljonki
Satelliittinäyttely Arkkitehtuurimuseon ja Design-museon välisellä sisäpihalla Helsingin keskustassa.
Pölyttäjäystävällinen savesta ja puusta rakennettu puutarhapaviljonki. Alusta on avoinna kesäkuusta 2022 lokakuuhun 2023.
PROJEKTIN SIVUILLE
Lue lisää

Avoimia tapahtumia Alustalla Designs for a Cooler Planetin aikana

Alusta: Making in More Than Human World
Ke 07.09.2022 klo 17:00
englanniksi / vapaa pääsy

Alusta: Arkkitehtuuri ympäristökeskustelun välineenä
Ke 14.09.2022 klo 17:00
suomeksi / vapaa pääsy

Transparent vest filled with Fluff Stuff on a person in nature.
Fluff Stuff tarjoaa vaihtoehdon perinteisille tekstiilitäytteille, ja vaikuttaa positiivisesti niin ympäristöön, ekosysteemiin kuin maanomistajiinkin. Kuva: Mikko Raskinen

Kestävää untuvaa suoraan soilta

Sen sijaan, että käyttäisimme luontoa hyväksemme, käytämmekin materiaaleja sen hyväksi.

Käyttämämme materiaalit voivat olla peräisin yllättävistä paikoista, kuten turvesoilta, joilla osmankäämi on tuttu näky.

Fluff Stuff hyödyntää osmankäämin höytyväisiä siemeniä tekstiilitäytteenä tarjoten ekologisesti ja eettisesti kestävän vaihtoehdon untuvalle ja polyesterille. Planeettaystävällisen materiaalin hyödyt eivät kuitenkaan pääty tähän.

Detail of a vest filled with Fluff Stuff.
Osmankäämin höytyvää käsittelemällä voidaan tuottaa tekstiilitäytettä, jolla on samankaltaisia ominaisuuksia kuin untuvalla ja polyesterillä - ilman niiden haittoja. Kuva: Mikko Raskinen

Käyttämämme materiaalit voivat olla peräisin yllättävistä paikoista, kuten turvesoilta, joilla osmankäämi on tuttu näky.

Fluff Stuff hyödyntää osmankäämin höytyväisiä siemeniä tekstiilitäytteenä tarjoten ekologisesti ja eettisesti kestävän vaihtoehdon untuvalle ja polyesterille. Planeettaystävällisen materiaalin hyödyt eivät kuitenkaan pääty tähän.

Uudistetuilla turvesoilla kasvatettu osmankäämi sitoo valtavat määrät maaperän päästöjä ja tukee paikallisen ekosysteemin palautumista.

Kyseisen luonnonmateriaalin uudenlaiset käyttötavat voisivat myös kannustaa yksityisiä maanomistajia ennallistamaan kuivattuja turvemaita tarjoten heille kestävämmän tulonlähteen sekä mahdollisuuden hyödyntää soiden valtavan potentiaalin.

Fluffy cattail plant in someone's hand on a black bacgkround.

Uudistetuilla turvesoilla kasvatettu osmankäämi sitoo valtavat määrät maaperän päästöjä ja tukee paikallisen ekosysteemin palautumista.

Kyseisen luonnonmateriaalin uudenlaiset käyttötavat voisivat myös kannustaa yksityisiä maanomistajia ennallistamaan kuivattuja turvemaita tarjoten heille kestävämmän tulonlähteen sekä mahdollisuuden hyödyntää soiden valtavan potentiaalin.

Fluff Stuff - Climate-positive textile fillings from Finnish peatlands

Näyttely esittelee osmankäämihöytyvän potentiaalia tekstiilitäytteenä useiden konkreettisten prototyyppien kautta. Seminaari avaa uuden käyttötavan laajemmalle ulottuvia vaikutuksia.
PROJEKTIN SIVUILLE
Lue lisää

Seminaari: Rethinking Finnish peatland management
Ma 19.09.2022 klo 15:00 – 16:30
Harald Herlinin oppimiskeskus, huone 126 Juho (Otaniementie 9, Espoo)
englanniksi / vapaa pääsy
Muistathan rekisteröityä 14.9. mennessä!

Fluffy cattail plant in someone's hand on a black bacgkround.
Monivuotisen kasvin höytyväiset siemenet voisivat riittää täyttämään yli 250 miljoonaa tyynyä tai yli 140 miljoonaa talvitakkia, eläimiä vahingoittamatta ja muotiteollisuuden päästöjä vähentäen. Kuva: Anne Kinnunen

Fluff Stuff - Climate-positive textile fillings from Finnish peatlands

Näyttely esittelee osmankäämihöytyvän potentiaalia tekstiilitäytteenä useiden konkreettisten prototyyppien kautta. Seminaari avaa uuden käyttötavan laajemmalle ulottuvia vaikutuksia.
PROJEKTIN SIVUILLE
Lue lisää

Seminaari: Rethinking Finnish peatland management
Ma 19.09.2022 klo 15:00 – 16:30
Harald Herlinin oppimiskeskus, huone 126 Juho (Otaniementie 9, Espoo)
englanniksi / vapaa pääsy
Muistathan rekisteröityä 14.9. mennessä!

Person wearing piece from BioColour Linen fashion collection.
Elina Onkisen ja Kasia Gorniakin BioColour -kokoelma tutkii luonnon väriaineiden, kuten sipulinkuorten ja pajunkuoren käyttöä. Tasapainossa oleva muoti- ja tekstiilijärjestelmä. Kuva: Helen Korpak

Muodin hidas tulevaisuus

Uudet innovaatiot ja systeemiset muutokset mullistavat kokonaisia toimialoja.

Model wearing upcycled vintage garments.

Muotiteollisuus on vastuussa jopa kymmenestä prosentista kansainvälisistä kasvihuonekaasupäästöistä, joka tekee siitä yhden suurimmista saastuttajista.

Pikkuhiljaa tapahtuva muutos ei enää riitä. Emme voi tyytyä kehittämään parempia vaihtoehtoja puuvillalle.

Tarvitsemme rohkeita, systeemisiä muutoksia ja uusia innovaatioita pelastaaksemme planeetan.

Model wearing upcycled vintage garments.
Ellen Rajala pohtii, kuinka olemassaolevia vaatteita voisi hyödyntää materiaalina ja inspiraation lähteenä, ja miten erilaista on tehdä uutta vanhasta eikä uutta uudesta. Tasapainossa oleva muoti- ja tekstiilijärjestelmä. Kuva: Sofia Okkonen

Arvostus vaatteita kohtaan mukailee hyvin Elämä 1.5 -periaatetta: vaatteita tulisi kohdella yksilöinä kertakäyttöisen massan sijaan ja arvostaa jälkiä, jotka kertovat eletystä elämästä.

Muutos vaatii liiketoimintamallien sekä kuluttajakäyttäytymisen ja ajatusmallien täyskäännöstä. Uusien hankintojen sijaan meidän tulisi ensisijaisesti vaalia, korjata ja ylläpitää vanhaa.

Bright pink modular dress on a model.

Tasapainossa oleva muoti- ja tekstiilijärjestelmä sekä Tulevaisuuden vaatekaappi -hankkeet osoittavat, miten uudet innovaatiot, muotoiluosaaminen sekä muutokset niin kuluttajien kuin yritysmaailmankin ajatusmalleissa voisivat viedä muotialaa kohti parempaa tulevaisuutta.

Hankkeet ovat tiukasti ajassaan kiinni, mutta ammentavat oppeja myös tulevaisuudesta ja perimätiedosta.

Bright pink modular dress on a model.
Sofia Ilmosen modulaarinen mekko on esimerkki muotoiluosaamisesta, joka voisi mahdollistaa systeemisen muutoksen. Tulevaisuuden vaatekaappi. Kuva: Sofia Okkonen

Tasapainossa oleva muoti- ja tekstiilijärjestelmä
Hitaan muodin ja kulutuksen muotoilua. Webinaari avaa, kuinka uusi kaupallinen ymmärrys sekä muotoilustrategiat voisivat mullistaa koko muoti- ja tekstiilialan.
PROJEKTIN SIVUILLE

Webinaari: Better Balance in the Fashion System
Ti 13.09.2022 klo 13:00 – 15:00

Tulevaisuuden vaatekaappi
Kokoelma kestäviä muoti-innovaatioprojekteja aina materiaaliratkaisuista älykkääseen, tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä edistävään musteeseen, sekä uuteen muotoiluosaamiseen ja liiketoimintamalleihin.
PROJEKTIN SIVUILLE
Lue lisää

Biochar detail.
Puujätteestä, aliarvostetusta ja heikosti hyödynnetystä materiaalista, voi paljastua taiteenomaista kauneutta. Biochar, Lucas Schuck ja Felix Dingeldein. Kuva: Hector Grønborg

Puujätteessä piilevä kauneus

Toisen roska voikin olla meidän kaikkien aarre.

Rakennuksilla ja rakennusteollisuudella on valtava vaikutus planeettamme hyvinvointiin, sillä niiden tarpeisiin uppoaa noin puolet ihmiskunnan käyttämistä materiaaleista.

Rakennus- ja purkujäte kattavat lähes 50 % koko EU:n jätteistä. Puhutaan valtavasta, heikosti hyödynnetystä resurssista, jonka tulisi lähitulevaisuudessa olla aiempaa tärkeämpi materiaalinlähde.

Carved details of an acoustic panel made from waste wood.
Puun uusi arvo korostaa niitä lukemattomia tapoja, joilla puujätettä voitaisiin hyödyntää. Yksityiskohtia Jason Selvarajanin ja Neha Sharman akustisesta puupaneelista. Kuva: Saara Kantele

Rakennuksilla ja rakennusteollisuudella on valtava vaikutus planeettamme hyvinvointiin, sillä niiden tarpeisiin uppoaa noin puolet ihmiskunnan käyttämistä materiaaleista.

Rakennus- ja purkujäte kattavat lähes 50 % koko EU:n jätteistä. Puhutaan valtavasta, heikosti hyödynnetystä resurssista, jonka tulisi lähitulevaisuudessa olla aiempaa tärkeämpi materiaalinlähde.

Monen asian on käännyttävä päälaelleen: miten suhtaudumme puuhun materiaalina, miten määrittelemme metsän ja oman suhteemme siihen, puhumattakaan siitä, minkä määrittelemme jätteeksi tai roskaksi.

Puun uusi arvo koostuu opiskelijoiden kokeilullisista projekteista, jotka on tehty – mistä muustakaan, kuin puujätteestä. Opiskelijatyöt paljastavat aliarvostetun materiaalin pinnan alla piilevän kauneuden.

Miksi hävittäisimme jotain niin kaunista?

Wood Shrine, wooden light panel, off on a white background.

Monen asian on käännyttävä päälaelleen: miten suhtaudumme puuhun materiaalina, miten määrittelemme metsän ja oman suhteemme siihen, puhumattakaan siitä, minkä määrittelemme jätteeksi tai roskaksi.

Puun uusi arvo koostuu opiskelijoiden kokeilullisista projekteista, jotka on tehty – mistä muustakaan, kuin puujätteestä. Opiskelijatyöt paljastavat aliarvostetun materiaalin pinnan alla piilevän kauneuden.

Miksi hävittäisimme jotain niin kaunista?

Puun uusi arvo
Opiskelijatöitä vuoden 2021 kurssilta.
PROJEKTIN SIVUILLE

Wood Shrine, wooden light panel, on on a black background.
Opiskelijatyöt paljastavat puussa piilevän kauneuden sille ominaisia piirteitä kunnioittaen ja korostaen. Wood Shrine: valopaneeli puujätteestä, Paul Mesarcik ja Satyaki Roy. Kuva: Hector Grønborg

Puun uusi arvo
Opiskelijatöitä vuoden 2021 kurssilta.
PROJEKTIN SIVUILLE

Close-up of a wooden building, antiqued by weather and natural aging.
Saamelaisessa arkkitehtuurissa materiaalit valitaan huolella - usein niin, että kuluessaan niistä tulee ainoastaan aiempaa kauniimpia. Kuva: Jie Wu 

Ympäristötietoista arkkitehtuuria

Suhtaudumme ympäristöömme huomaavaisesti ja kunnioitamme asioiden luonnollista tilaa.

Glass window in a small hill, an example of indigenous architecture.
Saamelaisten tapa rakentaa asettaa luonnon etusijalle ja antaa sille tilaa palautua ihmisten läsnäolosta. Kuva: Kaisa Penttilä

Mikä länsimaalaiselle vierailijalle näyttäytyy loputtomana tyhjyytenä, on saamelaisille täynnä merkityksiä ja jälkiä eletystä elämästä.

Heidän ymmärryksensä ympäristöstä, luonnon ja ilmaston olosuhteista sekä luonnon (ja inhimillisten) resurssien huolellisesta hyödyntämisestä näkyy ympäristön vaalimisena ja ylläpitona, joka ulkopuolisen silmin on lähes huomaamatonta.

Northern desert view with stone tower in the middle.
Opiskelijat tutustuvat alkuperäiskansojen arkkitehtuuriin ja kulttuuriin oppiakseen ja kyseenalaistaakseen länsimaisen arkkitehtuurin nykyisen arvopohjan. Kuva: Lucas Auvard

Interplay of Cultures Studio 2022 Sámi -kurssin opiskelijatyöt tutkivat alkuperäiskansojen rakennettua ympäristöä, jonka lähtökohdat sekä suhde resursseihin poikkeavat tyystin länsimaalaisesta arkkitehtuurista.

Interplay of Cultures Studio 2022 Sámi
5 arkkitehtuuriopiskelijoiden työtä.
PROJEKTIN SIVUILLE

Wood prints on paper and wooden frames.
Josh Kruten vedokset puiden vuosirenkaista osoittavat, että puut ovat kaikki yksilöitä omine elämäntarinoineen. Kuva: Anne Kinnunen

Puun sormenjälki

Luontokappaleet nähdään yksilöinä, ja niitä myös kohdellaan sen mukaisesti.

Pikku-Finlandian puut nostaa esiin mäntyjen ominaisuuksien kirjon, kuten koko, ikä ja vuosirenkaat.

Teokset on painettu paperille käsin, ja ne kuvaavat kunkin puun yksilöllistä sormenjälkeä. Poikkileikkausten muodostama sormenjälki näyttää, kuinka kaikki puut ovat yksilöitä ja sellaisina niitä tulisi myös kohdella – huolella ja kunnioituksella.

Black print of crosscut wood on white background.
Pikku-Finlandian puut koostuu yli viidestätoista uniikista vedoksesta. Kuva: Josh Krute

Pikku-Finlandian puut nostaa esiin mäntyjen ominaisuuksien kirjon, kuten koko, ikä ja vuosirenkaat.

Teokset on painettu paperille käsin, ja ne kuvaavat kunkin puun yksilöllistä sormenjälkeä. Poikkileikkausten muodostama sormenjälki näyttää, kuinka kaikki puut ovat yksilöitä ja sellaisina niitä tulisi myös kohdella – huolella ja kunnioituksella.

Alleviivaamalla puiden yksilöllisyyttä taiteen keinoin Pikku-Finlandian puut antaa meille mahdollisuuden pohtia vaihtoehtoja sahatavaran perinteiselle käytölle ja kehottaa miettimään, kuinka voisimme hyödyntää sitä aiempaa vastuullisemmin.

Pikku-Finlandian puut
Satelliittinäyttely Cafe Pikku-Finlandiassa, Töölössä, 1. - 30.9.2022
Vedosnäyttely, joka kuvaa arkkitehtonisen puumateriaalin, tilan ja taiteen uniikkia liittoa.
PROJEKTIN SIVUILLE

The Trees of Pikku Finlandia: Exhibition opening
Pe 09.09.2022 klo 18:00 - 21:00
Cafe Pikku-Finlandia, Karamzininranta 4, 00100 Helsinki
vapaa pääsy

Josh Krute, artist behind The Trees of Pikku-Finlandia, pictured in his studio with the wood prints and wooden frames.
Josh Krute kehottaa taiteen keinoin meitä toimimaan paremmin hyödyntämiemme luonnonvarojen suhteen. Kuva: Anne Kinnunen

Alleviivaamalla puiden yksilöllisyyttä taiteen keinoin Pikku-Finlandian puut antaa meille mahdollisuuden pohtia vaihtoehtoja sahatavaran perinteiselle käytölle ja kehottaa miettimään, kuinka voisimme hyödyntää sitä aiempaa vastuullisemmin.

Pikku-Finlandian puut
Satelliittinäyttely Cafe Pikku-Finlandiassa, Töölössä, 1. - 30.9.2022
Vedosnäyttely, joka kuvaa arkkitehtonisen puumateriaalin, tilan ja taiteen uniikkia liittoa.
PROJEKTIN SIVUILLE

The Trees of Pikku Finlandia: Exhibition opening
Pe 09.09.2022 klo 18:00 - 21:00
Cafe Pikku-Finlandia, Karamzininranta 4, 00100 Helsinki
vapaa pääsy

People working in a laboratory.
Synteettisen biologian ja kemian yhteistyön voimin voitaisiin ratkaista osa globaalia materiaalitarvetta koskevista haasteista. Kuva: Pertti Pällijeff

Aliarvostetun materiaalin monet mahdollisuudet

Uudet tuotantomenetelmät ja teknologiat mahdollistavat materiaalien tehokkaan käytön.

Person in laboratory working with plant waste.
NGB:n ratkaisu on kaksiteräinen: kasvijäte jalostetaan arvokkaiksi lopputuotteiksi, ja samalla vähennetään tekstiiliteollisuuden uusien raakamateriaalien tarvetta. Kuva: Pertti Pällijeff

Emme voi jatkaa nykyistä, ylenpalttista ja tuhlailevaa materiaalinkulutustamme. Mutta miten varmistaa, että muutos on paitsi ekologisesti, myös kaupallisesti kestävä?

Nordic Bioproducts Group (NBG) on kehittänyt uuden menetelmän, jonka keinoin selluloosapitoisista raaka-aineista voidaan tehdä tekstiilejä ilman myrkyllisiä kemikaaleja tai kalliita liuottimia.

Sample from textile made out of plant waste.
Jäte saa uuden elämän uutena, arvokkaana tekstiilimateriaalina. Kuva: Pertti Pällijeff

Uuden menetelmän avulla tekstiilimme voisivat olla peräisin jopa selluloosapitoisesta maatalousjätteestä. Prosessin sivutuotteena syntyy sokereita, joista voidaan myöhemmässä vaiheessa valmistaa biologista väriainetta.

Tällä keinoin aliarvostetut ja heikosti hyödynnetyt resurssit, kuten kasvi- tai jopa vaatejätteet, voitaisiin muuntaa uusiksi arvokkaiksi tuotteiksi. Samalla tarve täysin uusille raaka-aineille vähenee.

New textile applications from underutilised plant-based side streams
PROJEKTIN SIVUILLE

Photo from inside of the vertical farming house.
Vertikaaliviljely voisi osaltaan auttaa ehkäisemään globaalia ruokakriisiä. Kuva: Mikko Raskinen

Kaupunkiviljelyn tulevaisuus

Uudet, resilientit viljelymenetelmät voivat pelastaa meidät globaalilta ruokakriisiltä.

Kansainvälinen maataloussektori on kriisissä – pulaa on jo maasta, vedestä, lannotteista ja työvoimasta, eikä ilmastonmuutos ainakaan helpota tilannetta.

Meidän on kehitettävä uusia tehokkaita ja kestäviä viljelymenetelmiä, jotka mahdollistavat vakaan ruoantuotannon kaikissa olosuhteissa ja ilmastoissa.

Vertical farming greenhouse.
Kasvihuoneet voitaisiin rakentaa pääosin puusta ja viljelyprosessissa hyödyntää ainoastaan uusiutuvia energianlähteitä. Vertikaaliviljely vähentää myös lannoittamisen tarvetta, sillä lannoite pääsee tehokkaammin käyttöön. Kuva: Mikko Raskinen

Kansainvälinen maataloussektori on kriisissä – pulaa on jo maasta, vedestä, lannotteista ja työvoimasta, eikä ilmastonmuutos ainakaan helpota tilannetta.

Meidän on kehitettävä uusia tehokkaita ja kestäviä viljelymenetelmiä, jotka mahdollistavat vakaan ruoantuotannon kaikissa olosuhteissa ja ilmastoissa.

Vertikaaliviljely voisi antaa vastauksia. Resurssiviisas ja resilientti menetelmä voisi hajauttaa elintarviketuotannon ja mahdollistaa tuoreen, puhtaan ja hyperlokaalin ruoan minimoiden samalla hävikin ja hiilidioksidipäästöt.

The Future of Vertical Farming käy läpi vertikaaliviljelyn mahdollisuudet ja potentiaalin.

Paneelikeskustelu: The Future of Vertical Farming
Ke 5.10.2022 klo 13:00 – 15:00
Otaniemi, Espoo + online
TAPAHTUMASIVUILLE

Salad growing in a vertical farming greenhouse.
Kasteluvesi voitaisiin kierrättää lähes sataprosenttisesti, joten kasvihuoneesta karkaa ainoastaan kasvatettujen kasvien sisältämä vesi. Kuva: Mikko Raskinen

Vertikaaliviljely voisi antaa vastauksia. Resurssiviisas ja resilientti menetelmä voisi hajauttaa elintarviketuotannon ja mahdollistaa tuoreen, puhtaan ja hyperlokaalin ruoan minimoiden samalla hävikin ja hiilidioksidipäästöt.

The Future of Vertical Farming käy läpi vertikaaliviljelyn mahdollisuudet ja potentiaalin.

Paneelikeskustelu: The Future of Vertical Farming
Ke 5.10.2022 klo 13:00 – 15:00
Otaniemi, Espoo + online
TAPAHTUMASIVUILLE

Näe ja koe Elämä 1.5 ja loput projektit paikan päällä

Viisi viikkoa, kolme näyttelyä ja yli kaksikymmentä projektia tarjoavat näkymiä toiveikkaampaan tulevaisuuteen.

7.9. – 12.10. Otaniemessä ja verkossa + kaksi satelliittinäyttelyä Helsingin keskustassa

Lue lisää tämän vuoden pääteemasta sekä kolmesta näyttelystämme
ELÄMÄ 1.5
JÄLJETÖN ELÄMÄ
KESTÄVÄ TYYLI
TERVEEMPI RAVINTOKETJU

Ja tutustu avoimiin tapahtumiimme
TAPAHTUMAKALENTERI

Tapahtuma on osa Helsinki Design Weekin virallista ohjelmaa, sekä vuoden 2022 Maailman kiertotalousfoorumin (WCEF) sivutapahtuma. Aalto-yliopisto on myös yksi EU:n New European Bauhaus -hankkeen yhteistyökumppaneista.

#ACoolerPlanet #HelsinkiDesignWeek #NewEuropeanBauhaus #WCEF2022

Janoatko lisää?

Kuvia näyttelyistä paikan päällä sekä muuta kiinnostavaa lisämateriaalia.